MIKÄ EARTH HOUR? 

Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Earth Hour ei siis ole sähkön- tai energiansäästötempaus.

Tapahtumaa vietetään seuraavan kerran lauantaina 25.3.2017 kello 20.30–21.30.

Tiedote 6.3.2017: WWF:n Earth Hour näyttää jälleen valomerkin ilmaston puolesta 

 

 

 

EARTH HOURIN HISTORIAA

Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin siihen osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Vuonna 2016 maailmanlaajuisessa tapahtumassa oli mukana yhteensä ennätykselliset 178 maata ja maantieteellistä aluetta sekä miljoonia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja vuonna 2016 jo 1,6 miljoonaa suomalaista osallistui tavalla tai toisella Earth Houriin (TNS Gallup).

 

 

 Kuva: Aki-Pekka Sinikoski 

 

VÄHEMMÄN LIHAA LAUTASELLE

Hyvä ruoka jää kutittelemaan makuhermoja pitkäksi aikaa. Mutta minkälaisia jälkiä ruoantuotanto jättää ympäristöön?

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – yhtä paljon kuin liikenne. Siinä missä liikenteen ja energiantuotannon haitallisten ilmastovaikutusten vähentämisessä on päästy vauhtiin, ruoantuotannon päästöjen vähentämisessä ei ole odotettavissa nopeaa edistystä.

WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula käyttää esimerkkinä juuston tuotannon ja autoilun päästöjä. Juustokilon tuottamisesta aiheutuvat päästöt vastasivat 10 vuotta sitten 60 kilometrin
matkaa henkilöautolla – nyt vastaavilla juuston tuotannon päästöillä pystyy ajamaan autolla jo 90 kilometriä. ”Ruoantuotannossa ei ole ollut samanlaisia teknologisia parannuksia kuin liikenteessä ja energiantuotannossa. Ruoantuotannossa myös päästöjen vähentämisen mahdollisuudet ovat rajallisemmat”, Nikula selvittää.

Syntyipä minkälaisia keksintöjä tahansa lehmä pysyy lehmänä, ja se tarvitsee maata laiduntaakseen.

Maatalousmaasta vähintään 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon. Eläinperäisillä tuotteilla on suuri hiilijalanjälki eli niiden tuotannosta aiheutuu paljon ilmastoa rasittavia kasvihuonekaasuja. Kaiken ruoantuotannon ilmastovaikutuksista valtaosa syntyy alkutuotannosta, eli rehun tuotannosta pelloilla ja eläinten kasvatuksesta.

Teksti on osa WWF-lehdessä 1/2016 julkaistusta jutusta. Lue koko juttu WWF-lehden arkistosta!

 

Lähteet: earthhour.fi, youtube.com