Mikä on Earth Hour?

Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma. Tänä vuonna Earth Houria vietetään lauantaina 29. maaliskuuta kello 20.30–21.30. Sen aikana turhat valot sammutetaan tunnin ajaksi ilmaston puolesta. Earth Houriin osallistuu vuosittain satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailman ja se järjestetään jo 154 maassa. Tapahtumaan ottaa osaa myös lukuisia kaupunkeja ja organisaatioita. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille.

Tänä vuonna Earth Hour keskittyy erityisesti arktisen alueen tilanteeseen, sillä juuri siellä ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin. Arktiksen lajit, kuten jääkarhu, naali ja mursu, eivät selviydy ilman jäätä ja lunta. Arktiksen tilanteeseen voi kuitenkin vielä vaikuttaa, sillä ratkaisu on jo olemassa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla on tärkein ilmastokriisin ratkaisu.

Arktinen alue

Suomikin on arktinen maa. WWF Suomi toimii kotimaassa useiden arktisten, ilmaston lämpenemisestä kärsivien eläinlajien suojelemiseksi. Tällaisia lumesta ja jäästä riippuvaisia lajeja ovat muun muassa saimaan- ja itämerennorppa, naali, kiljuhanhi, ahma ja susi. Ilmaston muuttuessa luonnonsuojelu on entistä tärkeämpää. Saimaannorppa sai helmikuussa WWF:n tuella ja vapaaehtoisten avulla turvakseen kaksi sataa kolattua apukinosta. Norppa voi tehdä niihin pesänsä lumen puuttuessa ja synnyttää kuutin viimalta ja pedoilta suojassa.

Valtioiden yhteisessä Arktisen alueen neuvostossa sovitaan monista arktista aluetta koskevista asioita. Suomi on kolmen vuoden kuluttua neuvoston puheenjohtajamaa ja myös WWF on mukana neuvoston työssä tarkkailijajäsenenä. WWF tulee käyttämään laajaa asiantuntemustaan sen hyväksi, että neuvoston päätökset tehdään luonnon ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Pitkällä tähtäimellä vaikuttavinta arktisen alueen suojelua on ilmastonmuutoksen vastainen työ, jossa WWF Suomella on käytössään laaja keinovalikoima.

Muutamia ilmastonmuutoksen vaikutuksia

  • Ilmastonmuutos vaikeuttaa arktisella alueella elävän maitovalaan elinmahdollisuuksia, koska se tarvitsee jäätä piiloutuakseen pedoilta.
  • Arktikselle suunnitellut öljy- ja kaasuporaukset uhkaavat sarvivalaiden, merten omien yksisarvisten, ruokailu- ja lisääntymisalueita.
  • Valkoisen turkin saavat eläimet, kuten naali, metsäjänis, lumikko, kärppä, sekä riekko ja kiiruna. Jos lunta ei sadakaan, erottuu valkoinen talvipuku tummasta maastosta hyvin helposti.

Energia

Öljy, puupolttoaineet, ydinvoima, kivihiili ja maakaasu käsittivät vuonna 2012 yli  70% Suomen energiankulutuksesta. tuuli- ja aurinkoenergian yhteenlaskettu osuus Suomen energiapaletista on alle 0.2% Moni perustelee, ettei esimerkiksi aurinkoenergian tuottaminen ole kannattavaa Suomessa pitkän talven takia, mutta tämä ei pidä täysin paikkansa. Suomella olisikin paikka ottaa ohjat käsiin ja innovaatiot haltuun energiantuotannon saralla.

Kotitaloussähköä kuluu Suomessa eniten valaistuseen, kylmälaitteisiin, kodin elektroniikkaan ja sähkökiukaisiin. Pienillä muutoksilla sinäkin voit käyttää voimaasi ja aloittaa taistelun ympäristön puolesta.

  • Sammuta siis valot lähtiessäsi huoneesta.
  • Sammuta myös käyttämäsi laitteet, kun et enää tarvitse niitä. Irrota laturit yms. pistokkeista.
  • Muista myös sammuttaa televisiot yms. kokonaan. älä jätä niitä stand by – tilaan.
  • Pidä jääkaapin tai pakastimen ovea avoinna vain tarvittava aika ja muista sulattaa pakastinlokerosi säännöllisesti!
  • Pyöräily ja kävely eivät vaadi polttoainetta.

Pienillä muutoksilla ja valinnoilla voit säästää myös omassa sähkölaskussasi ja auttaa ympäristöä!

 

Lue lisää:

ILMASTONMUUTOS, ARKTISET ELÄIMET JA ENERGIA
10 MYYTTIÄ AURINKOENERGIASTA

(Lähde; wwf Finland)