Lapsen oikeuksien päivä tänään 20.11.

Lapsen oikeuksien päivänä on joka vuosi eri teema. Tämän vuoden teemalla halutaan muistuttaa, että kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhteiseen tekemiseen, leikkiin ja harrastamiseen. Leikkiminen ei ole vain pikkulasten oikeus, vaan myös teinillä pitää olla oikeus leikkiin, vapaa-aikaan ja hölmöilyyn. Teinillä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi lapsena, eikä hänen vastuullaan ole aikuisten asiat.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa vuonna 1991. Sopimus turvaa lasten erityisiä tarpeita ja etua. Sopimuksen tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen ydinkäsitteeseen: oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, oikeus suojeluun ja huolenpitoon sekä oikeus osallistua. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjinnän kielto, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä oikeus osallistua ja tulla kuuluksi.

Kuka sitten on lapsi? Arkisessa kielenkäytössä saatamme puhua esimerkiksi sylivauvoista, pikkulapsista, lapsista, varhaisteineistä ja teineistä viitatessamme alaikäisiin henkilöihin. Lapsen oikeuksien sopimus kuitenkin määrittelee lapsiksi kaikki alle 18-vuotiaat.  

Usein ajatellaan, että lapsen oikeudet eivät toteudu esimerkiksi kehitysmaissa, missä lapset joutuvat töihin ja naimisiin jo pieninä, tai sellaisissa maissa missä on erilaisten levottomuuksien vuoksi vaikea kasvaa ja kehittyä rauhassa. Monen suomalaisenkaan lapsen oikeudet eivät toteudu aina edes omassa kotipiirissä. Syitä tähän on monia, mutta yksi on aikuisten liiallinen päihteidenkäyttö, joka johtaa monenlaisiin haittoihin ja huoliin,  esimerkiksi väkivalta kotona, humalaisen tai krapulaisen henkilön ailahtelevat mielialat, aikuisen roolin ottaminen perheessä ja huolehtiminen pikkusisarista, puutteet perustarpeissa kuten ruoassa ja puhtaissa vaatteissa, mutta myös henkisessä läsnäolossa, kuulumisten kysymisessä sekä rakkauden osoituksissa.