Rasismi perustuu pelkoon ja tietämättömyyteen

Jokainen meistä voi kysyä itseltään, mitä ennakkoluuloja minulla on. Tämän jälkeen niistä voi myös luopua.

Vieras ja erilainen on kautta aikojen pelottanut niin yksittäisiä ihmisiä kuin kokonaisia kansojakin. Ajatellaan, että on olemassa jotakin, joka uhkaa vallitsevia olosuhteita ja omaksuttua elämäntapaa. Se jokin edustaa usein vieraita tapoja, perinteitä ja käyttäytymismalleja. Tietämättömyys synnyttää pelkoa ja tunteen ylemmyydestä: oman elämäntapa koetaan muita paremmaksi. Ylemmyydentunne, tietämättömyys ja pelko yhdistettynä ihmiselle varsin luontaiseen ennakkoluuloisuuteen voi pahimmillaan johtaa rasismiin.

Tämän päivän julkisessa keskustelussa rasismin käsitteellä pelataan poliittista peliä ja eri osapuolet syyttelevät toisiaan rasismista ja syrjinnästä. Mutta mitä rasismi sitten todella on?

Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Perinteisesti rasismi on liittynyt rodulliseen syrjintään, mutta tänä päivänä sitä perustellaan kulttuurien välisillä eroilla: kulttuurierot nähdään perustavanlaatuisina ja vieras kulttuuri uhkana valtakulttuurille. Kulttuurien kohtaamisen tuloksena on kuitenkin syntynyt esimerkiksi tämän päivän suomalainen kulttuuri.

Rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Ongelmana on, ettei rasismia voi määritellä tyhjentävästi ja näkemyserot siitä mitä rasismi on, tekevät keskustelusta vaikeaa. Rasismin tutkijoiden mukaan julkisessa keskustelussa tulisi keskittyä siihen, onko jokin toiminta tai keskustelu epäkunnioittavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa ja mikä vaikutus sillä on yksilöihin.

Rasismia kohdanneilta tulisi kysyä minkä he kokevat olevan rasistista. Erilaisten ryhmien rinnakkaiselo ei ole, eikä tule olemaan helppoa. Siitä ei tule kuitenkaan tehdä entistä vaikeampaa demonisoimalla muita kulttuureita, vaan jokainen meistä voi kysyä itseltään: mitä ennakkoluuloja minulla on? Olenko toiminnallani tai sanomisillani (tai joskus sanomatta jättämisilläni) joskus loukannut jotakuta? Näenkö ihmisen stereotypioiden takaa?

Ensimmäinen askel ennakkoluuloista luopumiseen on tunnistaa ja tunnustaa ne. Aloita ennakkoluuloistasi luopuminen tässä ja nyt:

Heitä ennakkoluulosi nettiroskikseen

Rasismi Suomessa

Rasistisia piirteitä sisältävien pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt. Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan syrjintärikosepäilyjen määrä kasvoi viime vuonna yli kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Vajaat 800 viharikokseksi luokiteltua rikosilmoitusta sisälsi rasistisia piirteitä. Viharikoksiin rasistisesta rikollisuudesta on tilastoja yli kymmenen vuoden ajalta. Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahoinpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin seurannan aikana. Myös epäillyt työsyrjintätapaukset lisääntyivät huomattavasti vuodesta 2010.

Tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan. Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rasistisille rikoksille alttiimpia ovat etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään kantaväestöstä erottuvat maahanmuuttajat, esimerkiksi somalit. Myös maahanmuuttajien lähipiiriin kuuluvat henkilöt ja Suomen kansalliset etniset vähemmistöt, kuten romanit sekä saamelaiset ovat joutuneet rasististen rikoksen uhreiksi. Rikoksen kohteiksi ovat lisäksi joutuneet avoimesti rasismia vastustaneet henkilöt ja tahot.

Rasistinen toiminta on rangaistava teko ja siitä tulee ilmoittaa poliisille. Todellisuudessa vain pieni osa rasismista tulee poliisin tietoon. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainoastaan rasistisen toiminnan äärimmäisistä muodoista, jos niistäkään, tehdään ilmoitus poliisille.

Viime vuosina maahanmuutosta on keskusteltu kärjekkäästi ja niin kutsuttu maahanmuuttokriittisyys on yleistynyt erityisesti sähköisessä mediassa. Jyrkiäinen, Sievänen, Stenbäck ja Suvilaakso ovat käsitelleet maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin yhteyttä teoksessaan Maahanmuuttajista maahan muuttajiin (2011). Heidän mukaansa maahanmuuttokriittisyys lähenee rasistisia asenteita ja vahvistaa rasistista ilmapiiriä, jos keskustelussa keskitytään ainoastaan maahanmuuton ongelmiin ja uhkakuviin, käytetään negatiivisia yleistyksiä ja esitetään epäkunnioittavia kommentteja.

Asennetutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on ollut osittain sidoksissa maan taloudelliseen tilanteeseen. Viime vuosien kiristynyt suomalainen ja yleiseurooppalainen maahanmuuttokeskustelu voi siis osittain selittyä maailmantalouden heikentymisellä, joka on viimeisten vuosien aikana iskenyt Suomeenkin.

Lähteet:

  • Jyrkiäinen, Sievänen, Stenbäck, Suvilaakso (2011): Toisella katsomalla. Maahanmuuttajista maahan muuttajiin.
  • Keskinen, Rastas & Tuori (2009): En ole rasisti, mutta… Maahanmuutosta, monikulttuurisuu-desta ja kritiikistä.
  • Sahramäki, Iina  (2011): Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011. Poliisiammattikorkeakoulun raportti.
  • Puuronen (2011): Rasistinen Suomi.
  • Simola, Heikkinen (2003): Monenkirjava rasismi.

luovuennakkoluuloistasi.fi

Lue lisää:
Esite

http://www.keks.fi/puutu

keks